Pyhittäjä Nil Stolobnojelainen

Pyhittäjä Nil syntyi 1400-luvun lopulla Novgorodin alueella. Jo nuorena hänen sielussaan syttyi rakkaus Jumalaan. Kilvoiteltuaan ensin jonkin aikaa Pihkovan alueella Krypetskin luostarissa hän vetäytyi noin vuonna 1515 erämaahan Rževin seudulle. Hän eli yrteillä ja tammenterhoilla ja vahvisti sieluaan lakkaamattomalla hengellisellä mietiskelyllä, paastolla, valvomisella ja rukouksella. Nähdessään hänen pyhän elämänsä Paholainen hyökkäsi häntä vastaan ja yritti karkottaa hänet erämaasta tekeytymällä villipedoiksi, käärmeiksi ja muiksi matelijoiksi, mutta pyhittäjä Nil torjui demoniset hyökkäykset ristinmerkillä ja rukouksella. Sielunvihollisen yllytyksestä joukko rosvoja tuli surmaamaan Nilin, mutta hekin muuttuivat aroiksi ja sävyisiksi, kun pyhittäjä tuli heitä vastaan Jumalanäidin ikonia kantaen.

Lähiseudun asukkaat alkoivat käydä Nilin luona kysymässä neuvoa ja pyytämässä esirukouksia saaden häneltä suurta lohdutusta. Ihmisiltä tuleva maine ja kunnioitus sai kuitenkin Nilin pelkäämään, että hän voisi maallisen maineen tähden menettää taivaallisen palkinnon, ja hän alkoi yötä päivää rukoilla apua ja johdatusta Jumalanäidiltä. Kerran rukoillessaan hän kuuli äänen, joka kehotti häntä lähtemään Stolobnojen saarelle. Iloiten ja Jumalanäitiä kiittäen hän jätti erämaan, jossa oli kilvoitellut kolmetoista vuotta, ja siirtyi Seligerin järvelle Stolobnojen saareen. Siellä hän jatkoi täydessä yksinäisyydessä entisiä kilvoituksiaan iloiten hengessään, kohoten taivaallisten asioiden katseluun ja pitäen kuoleman hetken aina mielessään.

Paholainen hyökkäsi jälleen Niliä vastaan demonien joukon kanssa, mutta Nil karkotti ne kaikki ristinmerkillä ja Jumalaan turvautuen. Myös lähiseudun asukkaat aiheuttivat Nilille paljon kärsimyksiä. He yrittivät karkottaa hänet sytyttämällä saarella kasvaneen metsän tuleen. Tulipalo kuitenkin sammui aivan kuin Jumalan viittauksesta edettyään jo mäelle, jolla hänen keljansa oli. Mitä useamman tappion Paholainen koki, sen raivokkaammin se hyökkäsi Niliä vastaan. Sen yllyttäminä rosvot tulivat taas ahdistelemaan Niliä vaatien häntä luovuttamaan aarteensa. Nil vastasi, että kaikki hänen aarteensa ovat keljan nurkassa. Rosvojen rynnättyä keljaan ikonista loistava valo sokaisi heidät. He katuivat heti syntejään ja Nilin rukousten tähden Jumala palautti heille näön.

Puhdistuttuaan erakkokilvoitusten ja kärsivällisyyden kautta himoista pyhittäjä Nil sai selvänäkemisen ja hengellisen viisauden lahjan. Hänestä tuli tietämättömyyden pimeydessä vaeltavalle kansalle kirkas valo, jolta monet tulivat pyytämään neuvoa, opetusta, lohdutusta ja esirukouksia.

Vietettyään elämänsä hellittämättömässä paasto-, valvomis- ja rukouskilvoituksessa Nil sai Herralta tiedon lähestyvästä kuolemastaan. Hän rukoili hartaasti Jumalaa, että saisi ennen lähtöään vielä osallistua pyhiin Kristuksen salaisuuksiin. Jumalan sallimuksesta hänen rippi-isänsä, igumeni Sergei tulikin saarelle pyhät ehtoollislahjat mukanaan. Täynnä hengellistä iloa pyhä Nil osallistui ehtoolliseen. Sitten hän profeetallisen hengen innoittamana ennusti, että hänen kilvoittelupaikalleen tulee syntymään luostari. Tämä toteutui 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Kun igumeni Sergei kahden päivän kuluttua palasi saarelle, hän löysi Nilin kuolleena. Tämän kasvot olivat valoisat kuin elävällä ihmisellä ja kelja oli täynnä hyvää tuoksua. Pyhittäjä Nil nukkui Herrassa vuonna 1554 vietettyään erämaassa 40 vuotta, joista 27 vuotta Stolobnojen saarella. Koko tuon ajan hän eli erämaassa käymättä kertaakaan missään kaupungissa tai kylässä ja rukoili lakkaamatta Jumalaa, jota hän oli rakastanut äitinsä kohdusta asti.

Tulostettava sivu