Pyhäköt

Kirkkotie 15, Ilomantsi


Profeetta Elian kirkko / kuva: Josa

Seurakunnan pääpyhäkkö – profeetta Elialle pyhitetty temppeli – on järjestyksessään jo kuudes ortodoksinen kirkko Ilomantsissa.Pietarilaisen arkkitehti Dimitrij Sadovnikovin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 1892. Pohjaratkaisultaan Elian kirkko on ristinmuotoinen keskuskupolikirkko ja edustaa rakennustyyliltään myöhäistä uusklassismia. Suomen ortodoksisista puupyhäköistä se on kooltaan suurin.
Kirkkohanke oli koko seurakunnan yhteinen voimainponnistus. Sitä varten oli otettava rakennuslainaa keisarilliselta senaatilta 40.000 markkaa, jonka seurakuntalaiset maksoivat takaisin vuosien ajan. Edellinen Elian kirkko purettiin huonokuntoisena 1917. Ikonostaasi eli kuvaseinä on valmistettu Pietarissa.

Tihvinän Jumalanäidin ikoni / kuva:Vesa Takala

Ikoneista rukouksellisesti merkittävin on Tihvinän Jumalanäidin sinitaustainen ikoni edessä vasemmalla. Se on peräisin rajan taakse jääneestä Melaselän tsasounasta. Ikoni on maalattu vuonna 1756 ja entisöitiin vuonna 2003.

Elian kirkon vuosijuhlapäivä on 20.7., jolloin vietetään Iljan praasniekkaa.


Profeetta Elian ikoni / kuva:Vesa Takala

 

PROFEETA ELIAN KIRKON IKONIT

Hattujärventie 1,

Ilomantsin kunnan itäisimmässä osassa sijaitsevan Hattuvaaran tsasouna on Suomen vanhin karjalaista arkkitehtuuria edustava kyläkappeli. Paikallisen perimätiedon mukaan ”tsasouna on ollut aina”. Nykyarvioiden mukaan kappeli on rakennettu 1792.


Hattuvaaran tsasouna / kuva:Ioannis Lampropoulos

Tsasounan suuret ikonit on maalattu 1800-luvun lopussa ja tuotu Terijoelta. Nimikkoikonin ”apostolit Pietari ja Paavali” on maalannut tunnettu ikonimaalari Petros Sasaki 1980-luvulla.
 


Tsasouna sisältä / kuva:Ioannis Lampropoulos

Tsasounan vieressä on museorakennuksia ja kylän kuuluisimman runonlaulajan Arhippa Buruskaisen (1781–1846) muistokivi.

Kylän vanha kalmisto sijaitsee läheisessä tunnelmallisessa ikikuusikossa.

Kappelin praasniekkaa vietetään Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä 29.6.

 

Mutalahdentie 238, Ilomantsi
 

Tsasouna / kuva: Ioannis Lampropoulos

Mutalahti on osa ikivanhaa ja suurta ortodoksista Melaselän kylää. Pääkylä jäi toisen maailmansodan rajanvedossa Neuvostoliiton puolelle. Melaselkäläisten oli aloitettava uusi elämä muutama kilometri lännempänä Mutalahdessa ja Nehvonniemessä.

Melaselän Jumalanäidin syntymän muistolle pyhitetty tsasouna tuhoutui jatkosodassa. Jälkipolville muistona säilyi vain Tihvinän Jumalanäidin ikoni, joka on nykyisin Elian kirkossa Ilomantsissa.

Tsasounan sisäpuolelta / kuva: Ioannis Lampropoulos

Entisen Melaselän tsasounan arvokasta perintöä jatkamaan rakennettiin Mutalahteen Jumalanäidin kappeli 1961. Se oli Suomen valtion rahoittamista jälleenrakennuskappeleista viimeinen.

Mutalahden pyhäkön suunnitteli Selim Salonius ja ikonit maalasi Martha Neiglick-Platonoff.

 

Jumalanäidin syntymän praasniekkaa vietetään Mutalahdessa 8.9.

Issakantie 115,

 

Pyhän Ristin tsasouna Sonkajassa

kuva: Irene Tuominen

Tsasounahanke sai kyläläiset liikkeelle. Talkoilla rakennetun tsasounan rakennustarvikkeet ja maapohja ovat kyläläisten lahjoittamia. Kappeli valmistui 1998 ja Sonkajan kyläyhdistys lahjoitti sen Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle 1999.

Poikkeuksellisen kauniilla paikalla sijaitseva tsasouna edustaa perinteistä karjalaista puuarkkitehtuuria.Vanha ortodoksinen Sonkajan kylä vaalii ekumeniaa. Vuodesta 1988 lähtien ortodoksit ja luterilaiset ovat järjestäneet yhteisiä kyläiltoja. 1996 syntyi ajatus rakentaa kylään ekumeeninen tsasouna.

kuva: Irene Tuominen

Tsasounan ekumeenista luonnetta korostaa se, että samalla paikalla syntyi kuuluisa luterilainen pappi ja Karjalan herännäisyyden perustaja Henrik Renqvist (1789–1866). Hänen muistokseen on pystytetty muistolaatta kappelin edustalle. 

Pyhäkön praasniekkaa vietetään Pyhän Ristin päivänä 14.9.